Tukirangan kiputilat

Tuki- ja liikuntaelimistön sekä hermo-lihasjärjestelmän tärkein edellytys on, että kaikki osatekijät toimivat kukin erikseen ja kaikki yhdessä. Jos jokin osatekijä pettää, siitä seuraa muutoksia koko järjestelmän toiminnassa.

Ravintotekijät, liikkumattomuus ja levon vähyys ovat lihaskireyden ja selkäkivun yleisin syy. Lihaskireyden syntyyn vaikuttavat myös yksipuoliset liikkeet ja yksitoikkoinen rasitus. Lihaksen jännittyminen ja kiristyminen saa aikaan kivun tunteen ja kipu puolestaan saa aikaan jännittymisen ja kiristymisen. Väärä hengitystapa ja tupakointi aiheuttavat myös erilaisia lihasjännitteitä. Nestevajaus aiheuttaa lihasten pinnetiloja (liimautumisen). Nesteen tarve on tavallista suurempi niillä, jotka käyttävät suuria lääkemääriä. Olemme voineet todeta, että tukirangan kiputiloihin vaikuttaa merkittävästi myös kehon kalsium- ja magnesiumtasot.

Ihmiskeho on varustettu puolustusmekanismilla, joka esim. selän syvien lihasten jännittyessä saa aikaan pikkunivelen eli fasettinivelen ”lukkotilanteen”. Mekanismi on verrattavissa sulakkeisiin, jotka estävät ylikuormittumisen. Jos tällaista puolustusmekanismia ei olisi, ihminen kuormittaisi väärällä tavalla kehoaan ja vauriot olisivat vakavat. Pikkunivelet määräävät yhdessä syvien lihasten ja nivelsiteiden kanssa rinnakkaisten selkänikamien liikeradan.

 

Heijastekipu

Potilaat hakeutuvat manuaaliseen hoitoon pääasiassa tukirangan kipujen takia. Noin 30% potilaista on saanut leikkaushoidon. Tukirangan häiriöt aiheuttavat sekä paikalliskipua että heijastekipua, mutta pääasiallisesti heijastekipua. Poikkeuksen muodostavat krooniset kivut ja erilaiset vakavat sairaudet kuten esim. syöpä sekä tapaturmien aiheuttamat kivut. Paikalliskivun (olkapäiden, kyynärpäiden, ranteiden, sormien, polvien, nilkkojen ja varpaiden nyrjähdykset ja sijoiltaan menot) paikantaminen on yleensä helppoa, mutta heijastekivun aiheuttaja on huomattavasti vaikeampi jäljittää. Se on kipu, joka tuntuu samanaikaisesti varsinaisen kivun kanssa tai ehkä jossakin muualla kuin alkuperäisessä kipulähteessä. Heijastekivun pystyy selvittämään löytämällä sen alkusyy, sillä kivun aiheuttaja on yleensä jossakin muualla kuin itse kipu. Hermosto toimii kivun välittäjänä. Heijastekivut ovat harvoin kroonisia, vaikka ovatkin helposti uusiutuvia. Noin 85% Kuntoutus-Karppinen Oy:n potilaista kärsii heijastekivuista, loput ovat eri sairauksista johtuvia kipuja, eivätkä kuulu manuaalisen hoidon piiriin.

Heijastekipu vie usein sekä lääkärin että potilaan harhateille. Kipu on heijastuksen kautta tullut niin voimakkaaksi, että potilas ei pysty sitä paikallistamaan. Hoito aloitetaan yleensä tulehdus- ja kipulääkityksellä, jotta tilanne paranisi. Jos potilas tässä tilanteessa hakeutuu manuaaliseen hoitoon, ovat kipulääkkeet voineet muuttaa oirekulkua niin, että kipuoiretta voi olla vaikeampi jäljittää.

Heijastekivun tavallisimpia oireita ovat päänsäryt, niska- ja hartiasärky, olkapäänvaivat, huimaus, unettomuus, käsien puutuminen, korvien suhina, allergiat, astma, vatsavaivat, vartalon vinous, kuukautishäiriöt, virtsaamisongelmat, kylmät jalat jne. Monet hakevat apua myös tupakkasairauksien, alkoholismin, yli- ja alipainoisuuden takia.

 

Heijastekivun oireet

Get Adobe Flash player

 

JaaEmail this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on VK